Pojat katseli haikeina keittiön ikkunasta pihalle, kun naapuruston muksut pyöräili pihamalla ilman vanhempiaan:

"Miten nuo saa olla vapaana luonnossa?!"

*****

Vaikka äiskä ei varsinainen haka maantiedossa olekaan, näihin kysymyksiin vielä sentään osaa vastata:

A: "Onko Pielinen ilmansuunta? Entäs Koistinen?"

*****

Kehotin poikia raivaamaan astiansa pöydästä tiskikoneeseen.

A: "Iskä kyllä yleensä laittaa puurolautaset. Eiköhän ois jo aika siunki, äiti, pikkuhiljaa opetella laittamaan astioita koneeseen!"

*****

Mielikuvitus ei tältä kaksikolta lopu - ja "viisaat" päät on taas lyöty yhteen.

Tivoli on kaupungissa, mutta toistaiseksi ollaan vasta pyöräilty tivolialueen läpi.

Pojat rakensi oman tivolin olkkariin: kummitusjuna, tietokilpailukoju ja mopotrampoliini.

Eikä siinä vielä mitään.

Tivolialue levittäytyi seuraavaksi hyvin kyseenalaisella laitteistolla äiskän huomaamatta rappukäytäväänkin:

Naapurustolle oli tarjolla "laitteet" nimeltä trapetsitaiteilu ja päähänpisto!

Päähänpistossa oli ideana, että jätetään katuharja käytävään lojumaan ja siihen sitten naapurien on tarkoitus polkaista ja kolauttaa harjanvarrella otsaansa.

Trapetsitaiteilu taas oli hyppynaru viritettynä rappujen yli kaiteesta toiseen nilkkojen korkeudelle.

Minä sitä sitten kysymään, että kävikö mielissä, että joku voi kaatua ja satuttaa ittensä.

E: "Se ois ihan niinku temppu! Tosi hurja laite! Ja saattashan ne kaatua ilman sitä naruakin! "